Pienet pikaiset, eli

otetaas tänään lyhyitä ja ihan sikinsokin.

#mitäviimeksitein #viimeisin #mitämieleentulee #littlepiecesofme

 

Tänään tutkimani asiat eli kysy kuukkelilta?!

Judi Dench, Urheiluravitsemus, teiniaivot, perusopetuslaki, sydänystävällinen ruokavalio Duodecim, Booking.com Helsinki 15.6.2019, skumppajooga, olla hunningolla/ olla mieron tiellä/ rimpsalla.

 

Ooh, pitkästä aikaa?

Torkut auringossa, terassilla, jolla enää on vain muutama kuutio lunta.

 

Päivän syvimmät huokaukset?

Aamun jääkylmässä suihkussa, mitä edelleen inhoan mutta omalla kierolla tavallani myös suuresti rakastan ja minkä koen olevan todella meditatiivista.

 

Viimeisin kuuntelemani biisi, ja missä kuuntelin?

Mat Zo Anjunabeach SoCal 2018-setti. Tänä aamuna, punttia tehdessä.

 

Ostamani asia tai esine? (Huom! Ei ruokaa eikä nettikaupasta!)

Öö.. onks tollasia muka olemassa??

Haa!! Multaa ja kukkasiemeniä.

 

Jänskättävää?

Kuvani tuskin pääsee finaaliin 700 kuvan joukosta, mutta onneksi AINA voi leikisti jännittää ja hömppähaaveilla.

 

Odotuksia tulevalle viikolle?

Melankolis-positiivistyyppiset pössikset. Talliyrittäjyyteni, joka juuri täyttää seitsemän vuotta, kiertää kehänsä loppuun ensi tiistaina, kun viimeiset maksavat asiakkaat lähtevät pois tallistani.

Kolme koulutehtävää sekä yhden hääkeikan kuvat, kaikki sulassa sovussa, ensi viikolla..

 

Säryt ja kolotukset?

Yöllä niska-hartia-olkapää-käsi kuin tulessa. Vaiks olikin tuplasatsi Sirdaludia..

 

Olenko aikuinen?

Edelleen vahvasti epäilen. Jätin paljon mokkapalakuorrutetta taikinakulhoon ja söin sieltä suoraan ruokalusikalla. (Mutta hei, nyt sentään tein mokkapalat valmiiksi asti, enkä vain pelkkää kuorrutetta ja heti syötäväksi..)

 

Kokonaan katsottu telkkariohjelma? Siis ihan kokonaan, ja telkkarista.

Hmm.. tuotatuota..

Oota oota kyllä mä kohta keksin!!

Äh. En mä keksi. Joku meillä katsoo jotain mitä jään hetkeksi katsomaan mutten ehdijaksaviitsihalua katsoa loppuun.

Yle Prisman Ihmiskehon ihmeet, sen taisin onnistua katsomaan kokonaisena. Sattumalta.

 

Mistä diggaan ihan älyttömästi mutten ikinä ehdi/ muista katsoa?

Sohvaperunat!!

 

Viimeisin katsomani leffa?

The Two Towers, minkä vielä melkein muistan ulkoa. Tosin juuri kun Uruk-Hai oli marssimassa kohti Helm’s Deepiä, lähti minun ja tyttären lento Höyhensaarille..

 

Liikunta?

Tänään aamukasilta, salilla. Ensin puntti ja sitten aerobinen.

 

Itkin?

Toissapäivänä. Meni hermo migreeniin, mikä jatkui kolmatta päivää ja siihen, että piti olla aurinkolasit päässä sisälläkin, kun kaikki silmien kautta tuleva teki pahaa.

 

Lääkärikeikka?

Kaksi kuukautta sitten, selkä ikävästi nitkahti.

Jäin henkiin.

 

Apteekkikeikalta?

Lito ja Parasetamol.

 

Leipominen?

Mokkapalat, aiemmin päivällä.

 

Reseptin mukaan kokattu?

Chili sin carne. Tykkäsin!!

 

Kauppakuitin loppusumma, kauppa, ja vika ostos?

11,-, S-Market Jokioinen, Ruispalat 12 kpl -50 % (hah, ilta-aika on huippuhetki saada pakkanen täyteen leipää!).

(Huh, vitsit mikä tsägä! Ettei tässä kuitissa ollut sitä kahta kiloa irtokarkkia ja isoa suklaalevyä..)

 

Nettitilaus; loppusumma, mitä ja miksi?

57,8,-, palautusjuomat ja kofeiinitabletit. Kuljetus oli ilmainen ja kaikki puoleen hintaan; teinit tarttee heti puntin jälkeen energiaa ja sassiin ja onhan se ny pätevämpi vetää palkkaria ku banaania ja maitoa..

Nii ja kofeiinitabletit oli alennuksessa. Ku eihä sitä koskaa tiedä.

 

Myymäni asia?

Minä itse? Jumppapalveluni? Ai ei kelpaa. Esine? Hmmm, oota, tarttee miettiä.

Satula! Tosin ihana Sanna sen möi, puolestani. Mutta hei muuten! Täällä olisi lisäksi vielä muutakin myytävää; toistakymmentä satulahuopaa, estekalusto, heinähäkki, pinteleitä, loimia. Anyone?? 😀

 

Kirjoittamani sähköposti?

”Ensi viikko.. ..mitenkä ehtisitviitsisitjaksaisit? Terkuin, Minna”

(hah, kerrankin osasin jotain lyhyesti!!)

 

Vastaanottamani sähköposti?

“Dear friends of photography

We have a great pleasure to invite you to participate with your photographs on the

1st International Exhibition of Photography “ZANZIBAR-2019” – Tanzania”

 

Viimeisin lukkoon lyöty asia?

Aika kampaajalle (minä NIIN haluan samanlaisen fledan kuin Judi Denchilläkin on!).

 

Viimeisin koulutehtäväni?

Sydänystävällinen ruokavalio ja tyypin 2 diabetes.

Vahvasti vaiheessa, edelleen. Yllätys?

 

Haaveilen..

..pääseväni Lappiin vaeltamaan, isännän kanssa.

 

Pohdin,

pitäisiköhän sitä alkaa näyttää nenäänsä ihmisten ilmoilla, osallistua työpajoihin tai hyvinvointipäiviin, sellaisiin mitä aina kaikille suositellaan..

 

Mietin, kiinnostaako teitä tieto siitä,

että seuraavan kerran olen ihmisten ilmoilla ensi sunnuntaina 7.4. Hevoset-messuilla Tampereella. Siellä olen puhumassa hevosvalokuvaamisesta, SRL:n osastolla, kello kahdesta kolmeen.

En minä kyllä tiedä mitä sanon. Varmaan jotain mukafiksua.. 😀

 

Mut hei. Se tärkein. Just nyt, tässä hetkessä?

Hienoa ja kaunista on tyttären tältä erää tehdyt kolme ylioppilaskoetta. Uusi ”apuope” kuka auttaa meidän lohikäärmepoikaa toivottavasti selviämään luokaltaan. Aamupuntti tämän tulisielupojan kanssa, hänen omasta ehdotuksestaan.

Aurinko ja lämpö. Sulava lumi. Kaikki sotku ja paska ja keskeneräisyys mikä tulee esiin lumen alta ja mikä ensin uuvuttaa mutta sitten saa sormet syyhyämään. Joko kohta aloitetaan, kevään hommat?

(Samalla tavalla tuota ajatusta voi muuten jatkaa itseensä. Paljon on keskeneräistä ja vaillinaista noussut pintaan mutta samalla on myös ilmiintynyt työkaluja työstämiseen.)

Auringonlaskun värjäämä taivas. Lilluvellisohjoinen piha. Mustarastas!! Kundit kavereiden kanssa rimpsalla. Kaurapuuro lautasella, stereoissa ikisuosikkini Ella ja Louis.

Tältäkö se sitten muuten tuntuu, kun kaikki lapset ovat lähteneet kotoa? Onni siitä, että tässä hetkessä, just nyt tasan tällä minuutilla kaikki on hyvin. Hienoinen huolensekainen ajatus siitä, milloin joku asia räjähtää silmille, mikään kun ei kestä ikuisesti.

Ikuinen ja hamaan hautaan saakka kanssani kulkeva ajatus takaraivossa, että mitenkä elämä näitä meidän hienoja tyyppejä kohtelee; Lohikäärmepoikaa, Herra Huoletonta ja maailman kauneinta ja herkintä, vähän sellaista Siilityyppistä tyttöä.

Ihmettely, että mitä sitä sitten issekseen, isossa talossa, isännän ollessa muualla töissä? Että kun sitä on kaikki ruuhkavuodet toivonut hiljaisuutta ja aikaa itselleen, alkaa sitä sitten juuri sen hiljaisuuden ja oman aikansa kynnyksellä kiskoa käsijarrua päälle ja huitoa aikalisää.

Alkaa kaivata korjausteippiä peittämään kaikki ne miljoonat omat virheensä tai ainakin mahdollisuutta uusintaottoihin, missä voisi korjata kaiken. Olla parempi äiti, nainen, ihminen, yrittäjä.

(Onneksi tässä vaiheessa voi aina vaihtaa musiikin vähän reippaammaksi, ennen kuin täällä alan ulista omaa tarpeettomuutta ja yksinäisyyttäni.. 😀 )

 

Mutta silti. Halataan kovasti niitä kaikkia meidän omia tärkeitä, jooko!

Rakkaudella, Minna

P.S. Viimeisin julkaisemani kuva, se on tässä.

Minna Alaspää 250319

 

 


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s