Teinit ja tanssit

Teinien liikuntaa koskevien OPS:in tavoitteiden toteutuminen on tasan yhtä todennäköistä kuin että nelikymppinen ruuhkavuosimutsi nukkuisi riittävän pitkiä yöunia sekä olisi hoikka, täydellisen stressivapaa eikä koskaan tappelisi teinityttärensä kanssa.

Ymmärrän, että hiihto. Uinti. Yleisurheilu. Äikkä. Päihdevalistus, matikka, kuvis, köksä; loistavia.

Mutta että paritanssiopetusta, näille diginatiiveille? Älkääkä vaan tulko selittämään ”no onhan se hyvä taito osata!” koska käsi pystyyn, kuinka moni meistä ruuhkavuosilaisista on tanssinut useammin kuin sen pakollisen kaksi kertaa, vanhojen tansseissa ja häissään?

Että mitä minä en nyt tässä ymmärrä, kun koen että on silkkaa ilkeyttä ja/tai ääliömäisyyttä laittaa saman neliömetrin sisään tyttöteini ja poikateini ja olettaa että tunti sujuu jouhevasti ja kaikille jää siitä hyvä mieli????

Paritanssit, teiniaivojen kehitysvaihe, teinien kyky hallita ulosantiaan, opetustuokion kitkaton sujuminen sekä kaikkien hyvä mieli. Tasan yhtä toimiva yhdistelmä kuin jos päättäisi alkaa rotukoirakasvattajaksi seuraamalla pupujen hoito-ohjetta.

 

(OPS 2014, 7-9-luokkalaisten liikunta) Ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

(Lähdeluettelon tutkimuksista ja artikkeleista koostettua) Varsinkin tytöillä hippokampus aktivoituu helposti; he miettivät kovasti, kuka sanoi mitä, missä ja millä äänensävyllä, kuka katsoi mihin suuntaan ja millä tavalla. Pienet asiat jäävät mieleen ja saattavat kuormittaa.

Nuoret väsyvät sosiaalisissa tilanteissa enemmän, koska joutuvat käyttämään isompia osia aivoista; näin ollen myös aivojen aineenvaihdunta ja energiankin tarve on isompaa.

(Kerätty netin keskustelupalstoilta) ”Auttakaa mua pliis, meil olis koulussa maaliskuussa paritanssia, mut mä en vaan voi mennä sinne. En oo koulussa ollenkaan suosittu, en kuulu minkäänlaisii piireihin siellä. Oon aina yksin koulussa.”

”Ens viikko kuitenkin ahdistaa, sillä silloin olis VALSSIA ja en oo mikään kovin suosittu koulussa. En kyllä mikään hylkiökään mutta AAARGH jos pariks sattuu joku haiseva ahdistelija..” 

 

Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen.

Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi.

Tutkimusten mukaan nuoret muun muassa sotkevat pelästyneitä ilmeitä vihaisiin tai kärsimättömiin. Murrosikäinen yksinkertaisesti tulkitsee emotionaalisia ja sosiaalisia tilanteita kehnommin kuin muut.

Kun teini haistattaa vitut ja kävelee ulos liikkasalista, hän ei varsinaisesti ole ilkeä. Hänen aivonsa eivät vain osaa käsitellä asioita muiden ihmisten kannalta eikä hän osaa ottaa päätöstensä seurauksia huomioon.

”Kaikki mun luokan pojat inhoo mua eikä ne ees haluis koskee muhun enkä kyl mäkään niihin… kaikenlisäks en ees osaa tanssia olleenkaan ja tanssi on muutenki mulle tosi vastenmielestä. aattelin et vois lintsata vaikka en oo ennen sellasta tehnykkään..”

”En vittu varmaan tanssi ton kundin kaa!!”

”Haista sinä huora vittu!”

 

Ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Teinit ovat surkeita puntaroimaan tekojensa seurauksia. Varovaisuus on vaikeaa, koska murrosikäisen impulsiivisilla otsalohkoilla on hankala miettiä, mitä voi tapahtua. Teini-ikäiset ovat taipuvaisia aliarvioimaan tai jättämään huomiotta negatiiviset seuraukset.

Aivojen synapsiyhteyksien uudelleenjärjestely on niin intensiivistä, että samaan aikaan esimerkiksi empatiakyky taantuu. Itsekäs teini ei ole itsekäs ilkeyttään vaan siksi, että hän ei parempaan pysty.

”Kaikki pojat joitten kaa pitäs tanssii, vihaa mua valehtelematta niin paljo, et mikää asteikko ei riitä kuvamaa sitä.”

”No en varmana tanssi, siel on se ällö joka kaivaa nenäänsä!”

”Se ei varmaa koskaa pese hiuksiaa!”

 

Kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja.

Otsalohkot, mitkä kehitttyvät valmiiksi vasta pitkälle yli parikymppisenä, ovat aivojen lennonjohto: niitä tarvitaan, kun ihminen arvioi, mistä kulloinkin on kysymys ja miten tilanteisiin pitäisi reagoida.

Teiniaivoissa työnjako on kuitenkin vasta aluillaan, jolloin hänen otsalohkonsa joutuvat ponnistelemaan. Koska lennonjohtotorni on vielä rakenteilla, impulssien hillintä ja käyttäytymisen kontrollointi takeltelevat. Tämän takia nuoret ovat aikuisia ailahtelevampia.

”En todellakaan haluis mennä. Onks pakko lintsata?”

 

Huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat siihen, millä tavalla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet.

(Ja tämä huomioksi teille, rakkaat opettajat!) Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä.

”Itse en pidä halailusta, tai siitä että puhuttaessa joku työntää kasvot ihan naamani eteen. Astun askeleen taaksepäin. Läheiset hetket jopa hyvien ystävien kanssa on mulle jostain syystä vaikeita.

Tästä ja toisestakin syystä mua pelottaa ihan älyttömästi paritanssi koulussa. Miksi hitossa sitä siis on? En halua olla kiinni melkein vieraassa pojassa. Menen niissä tilanteissa lievään paniikkiin, alan hikoilla hirveästi. Miten voisin estää paniikkiin menemisen?

Vai lintsaisinko?”

”Vittu siihen en koske, se ei ikinä käy suihkussa ja se haisee!!”

 

Tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia.

Nuorten käyttämä ohimolohko sopii vain yksinkertaisten toimintojen pohtimiseen tai tarkasteluun. Ohimolohko kykenee käsittelemään vain kysymystä, mitä minä nyt itse haluan.

”Onks koht jo ruoka?”

 

Rakkaudella Minna,

(jonka ysiluokkalaisten ei tarvinnut osallistua tanssitunneille, jolleivät itse halunneet.)

 

Lähdeluettelo:

https://www.oph.fi/ops2016/perusteet Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

https://www.britannica.com/science/adolescence Adolescence, Mihalyi Csikszentmihalyi 22.2.2019

https://www.sciencefocus.com/the-human-body/sarah-jayne-blakemore-how-to-understand-teenage-brain-development/ Sarah-Jayne Blakemore, Alexander McNamara 5.10.2018

https://teenspecies.github.io/

https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys/ 12-15-vuotiaan persoonallisuuden kehitys 25.9.2018

https://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074152046/Teiniaivot+toimivat+itsekkaasti Teiniaivot toimivat itsekkäästi Anna Mård 7.10.2006

https://www.demi.fi/keskustelu/oma-planeetta-koulun-paritanssi

https://www.demi.fi/keskustelu/oma-planeetta-paritanssi-koulussa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/9276399/paritanssi-koulussa!

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/teinin_aivoissa_tyrskyy Teinien aivoissa tyrskyy Kirsi Heikkinen 17.8.2006

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/18/myrskyisa-murrosika-aivosolut-jarjestaytyvat-uusiin-asemiin Myrskyisä murrosikä, Raili Löyttyniemi

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/mika-koululaista-vaivaa Mikä koululaista vaivaa? Elina Hermanson 21.2.2017

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/bdr2.1181 The teenage brain issue Michiko Watanabe First published: 18 December 2017

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2782527/ DEVELOPMENTAL CHANGES IN COGNITIVE CONTROL THROUGH ADOLESCENCE Beatriz Luna  2010 Jan 1.

https://www.nature.com/articles/nrn2353 Published: 01 April 2008 The social brain in adolescence Sarah-Jayne Blakemore

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18038337 https://journals.sagepub.com/doi/10.1080/17470210701508715

Development of the Social Brain during Adolescence Sarah-Jayne Blakemore Jan 1, 2008

https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/mieli/sosiaaliset-tapahtumat-kuormittavat-teinin-aivoja-asiantuntija-kertoo-mita Sosiaaliset tapahtumat kuormittavat teinin aivoja. Anni Alatalo 13.3.2019

Kuva: karatara/ Pexels

 

 

 


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s